HS:n viimekesäisen yhteiskuntaluokkakyselyn tulokset on julkaistu luokkakoneena. Koneella voit testata, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut.
Alkuperäisenä ajatuksena oli sisällyttää kyselyyn hieman kaikenlaisia asioita, joita ihmiset yleensä yhdistävät yhteiskuntaluokkiin, omista ja läheisten ammateista tuloihin, varallisuuteen, koulutukseen ja niin edelleen. Taustalla oli halu tehdä jotain samankaltaista kuin Mike Savage ja Fiona Devine BBC:lle. Itse kyselyn suunnitteluun lähdettiin kuitenkin Esa Mäkisen ja Saska Saarikosken kanssa täysin puhtaalta pöydältä, lattean empiristisesti ad hoc -periaatetta seuraten pikemminkin kuin akateemisesti (tai ehkäpä niin sanottua sateenvarjo/tiskipöytä-lähestymistapaa käyttäen, ks. Luokaton Suomi).
Lopulliseen luokitteluun käytettiin ainoastaan tietoa omasta, mahdollisen puolison, vanhempien ja parhaan ystävän nykyisestä tai viimeisestä ammatista, henkilökohtaisia tuloja, koulutusta, työttömyyttä ja itse ilmoitettua, subjektiivista luokka-asemaa. Ihmiset ilmoittivat itselleen, puolisoilleen, vanhemmilleen ja ystävilleen noin 16000 (!!) erilaista ammattinimikettä, jotka tosin kattavat myös kymmenillä eri tavoilla väärin kirjoitetut samat tittelit (kuten oapettaja, optaja jne). Nimikkeet koodattiin käsityönä ISCO88-ammattiryhmiin ja edelleen Eriksonin-Goldthorpen ammattipohjaisiin yhteiskuntaluokkiin, kuitenkin niin, että ylemmästä professioluokasta erotettiin johtajat omaksi ryhmäkseen (kiitokset tutkimusapulaisille, urakka oli valtava). Tulot jaettiin desiileihin datassa (ne eivät siis olleet oikeita väestön tulodesiileitä), koulutus karkeistettiin kolmeen ryhmään (perus/kansakoulu tai vähemmän, korkeakoulutetut, muut). Lisäksi otettiin huomioon työttömyys. Eläkeläiset ja opiskelijat rajattiin aineistosta pois. Jäljelle jääneistä otettiin 5000 tapauksen otos, jotta analyysit onnistuvat tolkullisissa aikarajoissa ja tilastollisista testeistä olisi jotain erottelevaa iloa. Itse luokittelu tehtiin Stata-ohjelmistolla latent class -analyysia käyttäen, saaden aikaisiksi Hesarissa kuvatut luokat . Sen jälkeen laskettiin ennustetut todennäköisyydet kuulua kuhunkin kuudesta luokasta sekä samoja muuttujia käyttäen että ihmisten harrastusten ja median seuraamisen mukaan.
Tulokset ovat sekä yllättäviä että hauskoja, mutta ovatko ne luotettavia? Tähän kysymykseen on vaikeampi vastata. Itse luokkia pidän sisällöllisesti luotettavina, joskin kyselyyn vähän vastanneet jakautuvat väestössä luultavasti useampaan ryhmään. Data on kerätty nettikyselynä Helsingin Sanomien verkkosivulla. Se tarkoittaa, että ne joilla ei ole päivisin aikaa tai kiinnostusta surffailla Hesarin verkkosivuilla eivät ole kyselyyn vastanneet. Aliedustettuja ryhmiä ovat perinteisissä duunariammateissa olevat ja etenkin pienituloiset miehet, vaikka aineisto onkin painotettu iän, koulutuksen ja alueen (pk-seutu vs. muu Suomi) suhteen. Valikoitumisen vuoksi nyt muodostettujen luokkien osuuksia todellisessa väestössä on vaikea määritellä tarkasti. Eläkeläisten ja opiskelijoiden osalta tulokset ovat suuntaa antavia, ensimmäisten kohdalla luultavasti enemmän kohdalleen osuvia viimeisen ammatin perusteella vastattaessa. Lisäksi molempien ryhmien luokka-asemien määrittelemistä helpottavat muut käytetyt tiedot läheisten ammateista, tuloista ja koulutuksesta.
Vastaava harjoitus — tosin ilman tietoa ystävien ammateista — on kuitenkin mahdollista toteuttaa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja hyödyntäen, jolloin tulokset vastaisivat myös todellista Suomen väestöä. Kukahan ehtii ensin?
Jani Erola 
jäin miettimään hieman sitä että mahdollisesti tämä tutkimus on tehty kovin miesnäkökulmasta. Ainakaan se ei päde ollenkaan omaan todellisuuteeni.
…avaisitko hiukan? Tein muuten samat analyysit myös erikseen miehille ja naisille, tulokset olivat hyvin samankaltaiset
“Data on kerätty nettikyselynä Helsingin Sanomien verkkosivulla.” Rajaa aika paljon vastaajajoukkoa tämäkin. Itse luen hesarin yleensä paperilta ja muutenkin lehti usein ärsyttää ja sen lukeminen on itseltäni vähentynyt.
Minäkään en kokenut jaon oikein pätevän omaan elämääni. Minusta tuntuu, että tämän päivän tilanne on aika paljon monimuotoisempi ja jako vain kuuteen luokkaan on liian kärjistetty. Itse kuulun lähinnä leipätyöläisiin sillä perusteella, että palkkatyötä teen tällä hetkellä vain saadakseni leivän pöytään (muutakin työtä teen, mutta siitä en saa palkkaa). Muuten en kuitenkaan löytänyt itseäni luokan kuvauksesta.
Kuukausiliitteen juttu oli parempi kuin pelkät luokkakuvaukset sisältävä nettijuttu. Rikottiin vähän muuten liian yksioikoiseksi jäävää kuvaa. Nettijuttu lähinnä suututti.
Hyvä että edes jokin osa testistä osui! Oma näkemykseni on, että data rajaa tuloksia kaikkein eniten. Mitä kuvauksiin tulee, niissä haettiin kunkin ryhmän jonkinlaista keskiarvotyyppiä. Luonnollisesti ryhmään kuuluu kaikenlaista muutakin. Niinkuin testissä mainitaan, kuvaukset (ja tuloksetkaan) eivät välttämättä sovi yksittäiseen yksilöön kovinkaan hyvin.
Eihän testi anna tulokseksi yhteiskuntaluokkaa vaan elämäntilanteen. Yhteiskuntaluokka on jotain, mihin synnytään ja minkä muuttuminen elämän aikana on epätodennäköistä muutoin kuin avioliiton kautta. Ja koko perhe kuuluu yhteen ja samaan yhteiskuntaluokkaan eikä niin, että eliittimiehen työtön vaimo olisi vähäosainen. Onkohan otettu hieman liian suoraviivaisesti mallia brittiversiosta? Esimerkiksi suomalainen metsästysharrastus on aika erilaista kuin metsästysharrastus briteissä. Siellä ko. harrastuksella onkin yhteys yhteiskuntaluokkaan, syntyperään.
Taidat sekoittaa yhteiskuntaluokan kasteihin. Yhteiskuntaluokka voi muuttua ja suurimmalla osalla ihmiä muuttuukin (sekä suhteessa vanhempiin että elinkaaren aikana). Kannattaa tutustua muutaman vuoden takaiseen toimittamaani “Luokaton Suomi”-kirjaan. Mitä noihin harrastuksiin tulee, metsästys on tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä eliittiin kuulumiseen miehillä. Oli pikkuisen yllättävää minullekin.
HS:n juttu puhuu säädyistä, jotkä tietääkseni olivat aikoinaan lähes kastijaon kaltainen elämää syntyperän perustella ohjaava jako. Mikä tässä kyselyssä/jutussa/tutkimuksessa on se ero ettei kysymys ole vain hetkellisestä elämäntilanteesta vaan yhteiskuntaluokasta?
Yhteiskuntaluokissa on kyse ryhmistä, jotka ovat yhteiskunnassa verrattain vakiintuneita — ihmiset niiden sisällä voivat vaihtua ja vaihtuvatkin nykyajan yhteiskunnissa. Se, että ne ovat verrattain vakiintuneita, tarkoittaa silti sitä, että myös itse luokat muuttuvat, mutta hitaammin. Tässäkin jaottelussa havaittavat yhteiskunnallisen eliitin olemassaolo, vähäosaisuus ja jako ns. “duunariammatteihin” ja muihin ovat kuitenkin jo pitkään (ainakin koko itsenäisyyden ajan) olemassa olleita yhteiskuntaluokkajaon peruselementtejä Suomessa. Sitä, kuinka vakiintuneista ryhmistä näissä luokissa muilta osin on kyse, emme yhden vastaajiltaan melko valikoituneen poikkileikkausaineiston perusteella tiedä kovinkaan tarkasti. Aika näyttää.
Hesarin luokkakone oli erittäin mielenkiintoinen. Kätilönä minä lävähdin leipätyöläiseksi, jonka kuvauksesta en ollenkaan tunnistanut itseäni enkä kollegoitani (heikko ammatti-identiteetti, työpaikat ja ammatit vaihtuvat tiheään jne.) Muuten samoilla valinnoilla, mutta valitsemalla ammatiksi insinöörin, olisin heti asiantuntija. Ja insinööreillähän on saman tasoinen, joskin vuotta lyhyempi koulutus kuin kätilöillä. Heijastaako tämä vain sitä, että yhteiskunta arvottaa miesvaltaiset alat korkeammalle, vai mistä moinen luokkaero johtuu?
Kuvaus pätee lähinnä ryhmän keskimääräiseen edustajaan ja kätilo erinomainen esimerkki ammatista, johon kuvaus sopii huonosti. Luultavasti myös arvostuksen suhteen.
Kiitos vastauksestasi! Minua kiinnostaisi vielä tietää se, miksi kätilö on luokiteltu leipätyöläiseksi, mutta insinööri asiantuntijaksi?
Ei ne automaattisesti menekään eri ryhmiin. Siihen vaikuttavat kaikki mukana olevat tekijät, eli oma- ja puolison ammatti, vanhempien ammatit, koulutus, tulot ja työttömyys. Luokkakonekin laskee todennäköisyytesi kuulua mihin tahansa luokkaan, mutta näyttää tuloksena vain sen kaikkein todennäköisimmän — riippumatta siitä kuinka pieni ero toisiksi todennäköisimpään ryhmään kuulumiseen on. Sen sijaan ammattien ryhmittelyssä käytetyissä ISCO88- ja niiden yksinkertaistamiseen käytetyissä Eriksonin-Goldthorpen luokissa insinöörit ja kätilöt ovat eri ryhmissä — mielestäni perustellusti, töinä ovat aika eri tyyppisiä. Näillä molemmilla on pohjana olevan matemaattisen mallin mukaan erilaiset todennäköisyydet kuulua eri luokkiin, joita keskimäärin luonnehtivat nyt nuo kuvaukset.
Tein HS:n testin omilla tiedoillani, jonka jälkeen kokeilin muuttaa pelkän ammatin insinööriksi. Kaikki muut tiedot siis pysyivät samana.
Onko tuo luokittelu siis sama kuin tämä: http://www.encyclopedia.com/doc/1O88-Goldthorpeclassscheme.html? Osaatko kertoa mihin luokkaan tuossa insinööri kuuluu, ja mihin kätilö? Tai mistä voisin etsiä tästä asiasta lisätietoa?
ISCO-88:ssa oli hieman suomalaisittain hämäävä nursing and midwifery associate professionals, suomalainen kätilö kai kuuluu paremmin luokkaan 223: nursing and midwifery professionals?
Mutta kaiken kaikkiaan siis hyvin mielenkiintoista tutustua aiheeseen!
Monesti kuvailen itseäni duunarina; vuorotyöläisenä työt jäävät työpaikalle. Vuosien ja työkokemuksen karttuessa tosin myös vastuualueet laajenevat, jolloin ei yhtä sutjakkaasti olekaan enää korvattavissa. Mutta vaativaa työ on kaikesta huolimatta, ja vastuullista vähintään siinä missä insinöörilläkin.
Mitkä asiat tuossa Eriksonin-Goldthorpen luokittelussa ovat määränneet eri ammattiryhmien sosiaaliset luokat? Kyse ei ilmeisesti ole niinkään työn sisällöstä ja koulutusvaatimuksista, vaan paremminkin vapaa-ajan käyttö ja sosiaaliset suhteet?
Luokittelu on ymmärtääkseni yhdysvaltalainen. Siellä kätilöiden työnkuva on kovin erilainen kuin Suomessa. Jenkeissä kätilöt ovat käytännössä lääkäreiden alaisia apulaisia, Suomessa taas huomattavan paljon itsenäisempiä.
Tarkennuksena vielä, ymmärtääkseni sairaaloissa toimivat ovat obstetric nurseja, kun taas midwifet ovat melko marginaalinen ryhmä, jotka hoitavat synnytyksiä ilmeisesti sairaaloiden ulkopuolella, ja usein vailla valtaväestön arvostusta.
Erittäin hyvä pointti! Terveydenhuollon ammatit ovat aika kinkkisiä näissä kaikissa luokituksissa. Tilastokeskuksen mukaan kätilo menee ISOC88-ryhmään 3230, jota ISCOssa kuvataan näin (edit: joka menee EG-luokituksessa ryhmään IIIa). Mutta jos katsot pääryhmän kuvausta, siinä mainitaan että osa luokitellaan toisinaan ryhmään 2230, joka EG-luokituksessa menee ryhmään II. Veikkaan että tästä on TK:ssa väännetty kättä pitkään, mutta kumpi on mielestäsi oikeampi?
EG-luokitus on juuri tuo, tosin yleensä Goldthorpe-luokituksella tarkoitetaan sen vanhempaa, hieman erilaista versiota. EG-luokituksessa erotellaan esin itsenäiset yrittäjät ja muut, sitten muut ammatit työn itsenäisyydestä ja sen tarkkailun helppoudesta riippuen.
ps. luokittelu on tässä muodossaan brittiläis-ruotsalainen jä käytetään lähinnä Euroopassa
Tuossa linkkaamassasi ISCO:n luokittelussa puhutaan midwife associate professionalista, 3232. “Deliver or assist doctors or midwifery professionals in the delivery of babies, provide antenatal and post-natal care and instruct parents in baby care.” Ja vähän myöhemmin tekstissä “Delivering babies, or, more often, assisting doctors or midwifery professionals in deliveries” Avustamme toki suomessakin toisia kätilöitä, mutta samanarvoisina. Välttämättömyys se ei ole, mutta monessa sairaalassa hyväksi katsottu tapa, erityisesti oikeusturvan kannalta, että syntymähetkellä on kaksi kätilöä läsnä. Mutta lähtökohtaisesti hoidamme komplisoitumattomat synnytykset itsenäisesti.
Myös termiä basic health care käytetään, kun taas Suomessa kätilöt ovat enenevästi erikoissairaanhoidon palveluksessa. Me myös suunnittelemme ja toteutamme hoidon itsenäisesti komplisoitumattomissa tapauksissa, toisin kuin midwife associate.
Midwife professional, joka luokitellaan 2-ryhmään ISCO:ssa vastaa paremmin suomalaista kätilöä; hoidamme myös komplisoituneita synnytyksiä ja raskauksia yhteistyössä obstetrikkojen ja muiden ammattiryhmien kanssa.
http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—dgreports/—dcomm/—publ/documents/publication/wcms_172572.pdf s. 187
Sivun 189 tehtävälistasta omassa työssäni toteutuvat esimerkiksi kaikki kohdat lukuunottamatta kohtaa g; tutkimustyön tekeminen. Tieteellisesti varteenotettavan tutkimustyön tekeminen käsittääkseni edellyttää yliopistokoulutusta – myös insinööreillä. Toki avustamme muita ammattiryhmiä tutkimustyössä.
EU direktiivithän säätelevät pitkälle kätilöiden ammattivaatimuksia, ja niissäkin mainitaan riskiraskauksien tunnistaminen ja lääkärin avustaminen.
Erittäin mielenkiintoista, että luokitus on brittiläis-ruotsalainen! Olen ollut Briteissä töissä, enkä muista kertaakaan törmänneeni siellä ammattinimikkeeseen midwife associate. Täytyy kysellä kollegoilta tästä tarkemmin.
Tilastokeskuskin on luokitellut siis kätilöt asiantuntijaluokkaan, kun taas perus- ja lähihoitajat ovat luokassa 5 (palvelu-, myynti-, ja hoitotyöntekijät).
ISCO88 ei ole yhteiskuntaluokkajako, vaan kansainvälinen ammattiluokittelu. Jos pelkästään ammattien perusteella halutaan jakaa ihmiset yhteiskuntaluokkiin, tunnetutuin ja eniten käytetty niistä on tuo Eriksonin-Goldthorpen luokittelu. Se jakaa nuo ISCOn ryhmät uudelleen omin kriteereidensä mukaan, eikä asiantuntijuus (ja etenkään ISCOssa tärkeä koulutus) sinänsä ole siinä ratkaisevassa roolissa (paitsi yhtenä työn itsenäisyyteen ja valvonnan helppouteen vaikuttavana tekijänä). ISCOn pääryhmiä 2000 ja 3000 erottavat tekijät ovat niitä, jotka erottuvat paremmin myös EG-luokituksessa, ja sen vuoksi on tärkeää, kumpaan ryhmään tietyt ammatit oikeastaan kuuluvat (professional vs. associate professional -ero). Tässä tapauksessa näyttä oleva olennainen seikka myös luokkakoneen luokkien osalta.
Minulla myös vastaukset vaihtelivat. Tein saman testin kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla täydensin mukaan puolisoni ammatin, toisella kerralla jätin kokonaan pois. Testin mukaan puolisoni ammatti määrittää minut suoraan leipätyönteijäksi, kun taas toisella kerralla ilman puolisoa olenkin asiantuntija.
Näin voi hyvin olla; luokkakone laskee todennäköisyyttäsi kuulua kaikki luokkiin ja valitsee lopuksi luokaksesi sen johon kuuluminen on kaikkein todennäköisintä. Todennäköisyyksiin vaikuttavat kaikki vastauksesi ja erot eri luokkiin kuulumisen todennäköisyyksissä voivat olla aika pieniäkin.
Minä jäin koukkuun kyselyyn tein herkkyysanalyysiä Koska minua alkoi riepomaan vastaukset
Sain ensimmäisenä Kipuja / duunari kultuuri Mutta ongelma olikin enemmmän henkilökohtainen Kipuja tuntui ikävältä protestanttisella taustalla
Seuraava vaihtoehto oli eliitti / asintuntija kulttuuri Siihen vaikutti palkka Myönnän että saan kohtuullisen korvauksen työstä mutta yksinhuoltajan elo ei ole kuvauksen mukaista golfaamista = ) kyllä se on aika keskiluokkaista selviytymistä päivästä toiseen Ehkä kevyempää kuin muilla yksinhuoltajilla mutta kaukana elitistisestä
Havaitsin myös että ex puolisoni ammatti – kulttaseppä – siirsi pykälää asiantuntijasta elitismiin
Oikeasti kultaseppä ammattina ei ole kummosempi kuin peltiseppä sillä erolla että todennäköisesti on huonommin palkattu oli sitten ammatinharjoittaja tai palkkatöissä. Varsinkin vanhat kultasepät nyrkit verillä sahasivat ja naamat mustana kiilottivat korunsa ja rikkihapossa putsasivat työnsä tulokset
Elitismi on kaukana tuosta
Palkka on perusta mahdollisuuksille mutta
Viimeinen version oli kipuja / kulttuuri asiantuntija – tämän kuittaan
Kipuja -Koulutuksen avulla siirtyneet parempaan luokkaan kuin vanhemmat
Asiantuntija kulttuuri – haluaa saman lapsille arvostaa turvallisuutta
Kritiikkini: voiko perheessä olla eri luokkia – voi Mutta kuvaus mitä luokka edustaa kuvaa perheyksikön toimintaa Lähinnä palkka aiheuttaa vääristymää Parempi olisi perheen yhteiset tulot ….jos diplomi insinöörin saiaanhoitaja kotirouva tienaa 700 € kuussa omaa rahaa on vähäosainen Ei yhteiskuntaluokka ole kohdallaan
Ja siitä tämä toiste päin jos yksi tienaa “kahden tulot” ei se luokka eliitiksi muutu
“Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. “
Itse olisin käyttänyt hieman vähemmän sensitiivistä “nousijaa” kipuajan sijaan. Asiantuntijoita ja nousijoita/kipuajia erottelee lähinnä se, että jälkimmäisen ryhmän edustajien vanhemmat, etenkin äidit, ovat itse työväenluokkaan kuuluvia. Perhetaustaan liittyen he ovat myös harvemmin hankkineet korkeakoulutusta.
Koko kotitalouden tulojen huomioiminen olisi tehnyt sekä malleista että testistä paljon monimutkaisemmat ja olisivat lisänneet virhevarianssia entisestään. Näin koska:
– ihmisillä on paljon tarkempi käsitys omista kuin kotitalouden tuloista
– perhetulojen käyttäminen edellyttää tarkkoja tietoja perherakenteesta; näiden virhellisyys lisää mallin virheellisyyttä
– henkilökohtaiset tulot vaikuttava perheellistymiseen, minkä vuoksi perhetulojen käyttäminen ikäänkuin “aliestimoi” statuksen merkitystä
Tätä samaa keskustelua käydään jatkuvasti tuloerotutkimuksessa. Kuten yltä ehkä näkyy, en ole ns. ekvivalenssien tulojen käyttämisen suuri ystävä.
Voi ajatella niin, että yhteiskuntaluokka-asema kertoo elämästä jotakin, mutta kyllähän siihen toki tuo vaihtelua muutkin elämänkulkuun vaikuttavat tekijät, kuten perhetilanne. Osalla perhetilanne vaikuttaa enemmän, toisilla vähemmän. Itse ajattelisin, että luokka-asema ja perhetilanne ovat kaksi eri asiaa, jotka toki vaikuttavat toinen toisiinsa.
Ammatilla on suurin vaikutus luokkakoneen tuloksiin, mutta niihin vaikuttavat myös muut tekijät — tulot, koulutus, vanhempien ja mahdollisen puolison ammatit, työttömyys. Itse asiassa luokkakonekin laskee todennäköisyydet kuulua kaikkiin luokkiin, mutta “omaksi” luokaksi tulee se, johon kuuluminen on kaikkein todennäköisintä. Testin alkuosassa ne sivussa olevat palkit näyttävät todennäköisyyttä kuulua muihin luokkiin.
[…] sitä mitä niiden pitäisikin. Virheitäkin testistä luultavasti löytyy, esimerkiksi noin 16000 ammattinimikettä ei varmasti ole onnistuttu koodaamaan täydellisesti […]
Kuvittelin olevani tavallinen duunari veivaamassa kurahousurallia lastentarhanopettajan tittelillä. Onneksi opiskelin vain AMK:ssa enkä yliopistossa… 🙂 Testasin molempia koulutusvaihtoehtoja ja molemmilla sain tulokseksi vähäosainen.
Ammatti ja koulutus eivät selitä vähäosaisiin kuulumista, vaan alin tuloluokka, subjektiivinen näkemys kuulumisesta alaluokkaan ja työttömyys.
Eli pelkillä lto:n tuloilla vähäosaiseksi 😀 Muut selitykset ei täsmänny… Nooh, näillä tuloilla ei varmaan sais edes oleskelulupaa maahanmuuttajana…
[…] HS-luokkakoneaineisto painotettiin usean tekijän suhteen, mutta on edelleen esimerkiksi ammatilliselta rakenteeltaan vinoutunut suhteessa todelliseen […]
[…] analyysin yksityiskohdat ja tulokset olen esittänyt jo blogissani (Näin yhteiskuntaluokat luotiin ja Kuulut myös muihin luokkiin). Niiden yhteenveto on esitetty Taulukoissa 1 ja 2. Latent class […]